Patentti

Mikä on patentti?

Patentti on lakiin perustuva määräaikainen oikeus kieltää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti hyväksi patentin myöntäneen valtion alueella. Patentti antaa haltijalleen yksinoikeuden keksintöön ja samalla se tuo keksintöön liittyvän tiedon kaikkien saataville tekemällä keksinnöstä julkisen.

Mitä patentilla voi suojata?

Patentilla voidaan suojata uusi ja teollisesti käyttökelpoinen keksintö, joka olennaisesti eroaa ennestään tunnetusta. Keksintö voi olla tuote, laite, menetelmä tai tuotteen uusi käyttö.

Keksinnön katsotaan olevan uusi, jos patenttivaatimuksissa määritelty ratkaisu ei ole tullut mitään kautta tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Ratkaisun katsotaan olevan keksinnöllinen, jos se ei ole alan keskivertoammattimiehelle ilmeinen. Tämä kuvitteellinen keskivertoammattimies tuntee kaikki aikaisemmat ratkaisut ja osaa myös jossain määrin yhdistellä niitä.

Miten patenttia haetaan?

Patenttihakemus, jonka tulee sisältää keksinnön täydellinen kuvaus ja patenttivaatimukset, jotka täsmällisesti määrittelevät ne keksinnön tekniset ominaispiirteet, jotka patentilla halutaan suojata, jätetään kansalliseen tai alueelliseen patenttivirastoon käsiteltäväksi.

Patenttivirasto tutkii vaatimuksissa esitetyn keksinnön patentoitavuuden, eli uutuuden, keksinnöllisyyden ja teollisen käyttökelpoisuuden, ja päättää patentin hyväksymisestä tai hylkäämisestä kyseisen maan tai alueen osalta. Usein hakemuksen käsittelyyn sisältyy yksi tai useampia välipäätöksiä, joissa tutkijainsinööri esittää näkemyksensä keksinnön patentoitavuudesta ja antaa hakijalle mahdollisuuden muuttaa vaatimuksia tai perustella keksinnön patentoitavuutta.

Mikäli keksinnöllisyys ei ole riittävä patentin myöntämiseksi, patenttihakemus voidaan mm. Suomessa muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Voiko saman keksinnön suojata sekä patentilla että hyödyllisyysmallilla?

Suomessa samaan keksintöön voi periaatteessa saada sekä patentin että hyödyllisyysmallin. Patenttihakemus voidaan muuntaa hyödyllisyysmalli-hakemukseksi 10 vuoden kuluessa patenttihakemuksen tekemispäivästä. Muuntamisen yhteydessä patenttihakemus voidaan haluttaessa jättää voimaan.

Lisätietoa hyödyllisyysmallista löydät sivultamme: hyödyllisyysmalli. Lisätietoa palveluistamme hyödyllisyysmallien rekisteröintiin littyvissä asioissa löydät sivultamme: hyödyllisyysmallit.

Miten patenttia haetaan ulkomaille?

Patenttia haetaan joko jättämällä kansallinen patenttihakemus suoraan kunkin maan patenttivirastoon, käyttämällä välivaiheena PCT-hakemusta tai hyödyntämällä alueellisia patenttijärjestelmiä, joista tunnetuin lienee EP-patentteja myöntävä EPC-järjestelmä.

Ulkomaisia hakemuksia jätettäessä voidaan käyttää hyväksi etuoikeutta, mikäli hakemus jätetään 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen hakemuksen tekemisestä.

Mitä tarkoitetaan etuoikeudella?

Etuoikeus eli prioriteetti perustuu valtioiden väliseen sopimukseen, jonka mukaan hakijalla on 12 kk:n sisällä keksintöön kohdistuvan ensimmäisen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen sisäänjätöstä mahdollisuus jättää samaa keksintöä koskeva patenttihakemus muissa sopimuksen valtioissa. Hakijalla on siis vuosi aikaa päättää, haluaako hän hakea samalle keksinnölle suojaa muualla maailmassa.

Mikä on EP-patentti?

Eurooppapatentti (EP) on alueellinen patentti, joka perustuu yli 30 Euroopan valtion tekemään sopimukseen. EP-patenttia haetaan yhdellä patenttihakemuksella, joka käsitellään Euroopan patenttivirastossa (EPO) Saksassa tai Hollannissa. Patentin myöntämisen jälkeen hakijalla on mahdollisuus päättää, missä EPC-sopimusvaltioissa hän haluaa saattaa patenttinsa voimaan. Asianmukaisesti voimaansaatettu patentti vastaa oikeusvaikutuksiltaan kyseisen maan kansallista patenttia. EP-patentti voidaan lisäksi saattaa voimaan liitännäisvaltioissa, jotka eivät ole Euroopan patenttisopimuksen varsinaisia jäseniä.

Mikä on PCT-järjestelmä?

PCT-järjestelmä perustuu sopimukseen, jossa on mukana yli 130 valtiota. Sopimuksen mukaisesti hakija voi jättää kansainvälisen patenttihakemuksen eli PCT-hakemuksen, jossa hän voi nimetä kaikki sopimusvaltiot.

PCT-hakemuksessa esitetyn keksinnön uutuus ja keksinnöllisyys tutkitaan keskitetysti ja hakija saa lausunnon keksinnön patentoitavuudesta. 30 kk:n kuluessa etuoikeuspäivämäärästä hakijan on jätettävä kansalliset/alueelliset hakemukset niissä valtioissa ja niille alueille, missä hän haluaa patenttihakemuksen käsittelyä jatkettavan.

PCT-järjestelmän etuja ovat toisaalta hakemuksen keskitetty käsittely ja toisaalta kansallisiin ja alueellisiin hakemuksiin liittyvien kustannuksien siirtyminen ajankohtaan, jolloin keksinnön patentoitavuus ja taloudellinen arvo ovat paremmin tiedossa.

Miten kauan patentin saaminen kestää?

Patenttihakemuksen käsittelyaika vaihtelee eri virastoissa. Suomalaisen etuoikeushakemuksen käsittelyaika on yleensä yhdestä viiteen vuotta riippuen tekniikan alasta ja mahdollisista estejulkaisuista, jotka tulevat ilmi käsittelyn aikana. Ulkomailla käsittelyaika voi joskus olla huomattavasti pidempikin.

Kuinka kauan patentti on voimassa?

Useimmissa maissa patentin voimassaoloaika on 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä, kunhan vuosimaksut maksetaan ajallaan. Lisäksi lääkeaineille ja kasvinsuojeluaineille on mahdollista saada enintään viiden vuoden pidennys patentin suoja-aikaan useissa Euroopan maissa ja myös Euroopan ulkopuolella. USA:ssa pidennykset voivat jopa ylittää viisi vuotta.

Mitä patentin hakeminen maksaa?

Kun hakemus jätetään Suomeen, patentti- ja rekisterihallitus perii aluksi hakemusmaksun, jonka suuruus on vähintään 400 euroa (huhtikuu 2008). Maksusta saa alennusta jättämällä hakemuksen sähköisesti. EP-hakemuksen ja PCT-hakemuksen jättäminen on selkeästi kalliimpaa, koska hakemusmaksun lisäksi pitää maksaa tutkimusmaksuja ja nimeämismaksuja. Lisäksi tarvitaan hakemuksen käännös esimerkiksi englannin kielelle.

Kun patentti myönnetään, hakija joutuu maksamaan julkaisumaksun, jonka suuruus on Suomessa 400 euroa. Tästäkin maksusta saa alennusta, jos hakemus on jätetty sähköisesti. Patenttihakemuksen tai patentin voimassaoloajalta täytyy maksaa vuosimaksuja, mikäli hakemus halutaan pitää vireillä tai myönnetty patentti halutaan pitää voimassa. Mikäli välipäätökseen vastataan myöhässä tai vuosimaksu maksetaan myöhässä, joudutaan maksamaan sakkomaksuja.

Patenttiasiamiehen käyttäminen lisää kustannuksia. Hakemuksen laatimisesta tai välipäätökseen vastaamisesta perittävä korvaus riippuu mm. työn määrästä, tehtävän vaativuudesta ja aikataulun kireydestä. Alustavan hinta-arvion patentoinnin kustannuksista voit pyytää asiamiehiltämme (patenttiasiamiehet). Vaikka patenttiasiamiehen käyttö maksaa, hinta tulee usein takaisin sujuvamman hakemuskäsittelyn ja optimaalisen patenttisuojan muodossa.

Mikä on väite?

Kuka tahansa, jonka mielestä patentti on myönnetty väärin perustein, voi tehdä väitteen suomalaista tai EP-patenttia vastaan 9 kk:n kuluessa patentin myöntämispäivästä. Patenttiviranomaiselle osoitetussa väitteessä tulee esittää perustelut sille, miksi patentti pitäisi kumota kokonaan tai osittain.

Väitteen tekemistä voi harkita esimerkiksi silloin, kun patentti häiritsee omaa liiketoimintaa ja lisäksi näyttää siltä, että patentti on myönnetty väärin perustein.

Patenttiasiamies on asiantuntija sekä väitteiden laatimisessa että väitteen kohteena olevien patenttien puolustamisessa.

Mikä on patentinloukkaus?

Patentinhaltijan tulee itse valvoa, loukkaako joku hänen patenttiaan. Patentin loukkauksesta on kyse, kun joku käyttää keksintöä ammattimaisesti hyväksi ilman patentinhaltijan lupaa. Loukkauksen tunnistaminen ja todistaminen ei aina ole helppoa, koska se edellyttää patenttivaatimuksien huolellista tulkintaa. Suomessa patentinloukkauksia ja niihin liittyviä mitätöintikanteita käsittelee Helsingin käräjäoikeus.

Lisätietoa palveluistamme löydät sivultamme "patentointi". Jos tarvitset lisätietoa patenteista tai patentin hakemisesta, voit ottaa myös yhteyttä suoraan patenttiasiamiehiimme.

Takaisin